28.2.2013

Meidän piltin normipäivä

Taidanpa muiden bloggaajien innoittamana kertoa meidän juniorimme normipäivästä. Tämänhetkisestä normipäivästä; ainoa pysyvä asia tässä vauvanhoidossa kun tuntuu olevan muutos ; )

Poika herää joskus kuuden aikaan, samoin äiti. Yleensä poika taitaa herätä siksi, että minä käyn vessassa, mikä on ärsyttävää. Herään, huomaan, että on vessahätä ja tiedän, että jos nousen, poika alkaa havahtua. Jos taas en nouse, en pysty nukkumaan... Suo siellä, vetelä täällä -tilanne. Yleensä alistun ja nousen vessaan. Poika alkaa liikehtiä, ja hetken päästä alkaa iloinen jokeltelu. Minä torkun sitä kuunnellessani (uskoakseni poitsukin torkahtelee aina hetkittäin) ja lopullisesti heräämme 7:30-8:00. Otan hänet aina ensin joksikin aikaa viereeni pötköttelemään. Meillä ei ole toivoakaan siitä, että torkkuisimme vielä yhdessä somasti, hän vain potkii ja kiljahtelee riemuissaan.

Sitten menemme alakertaan, ja jos vaipassa on vain pissaa, poika saa touhuta leikkimatolla sen aikaa, kun minä juon rauhassa kupin teetä (kakkavaippa käytäisi vaihtamassa samantien). Aiemmin menimme heti seuraavaksi aamupesulle, mutta olemme muuttaneet käytäntöä syömisen takia. Ensinnäkin se on turkasen sotkuista puuhaa, joten ei olisi mitään mieltä peseytyä ensin. Toisekseen poika syö paljon rauhallisemmin, jos nälkä ei ennätä saada kovin suuria mittasuhteita. Hän syö puuron, ja lisäksi marja- tai hedelmäsosetta. Juomaksi sekä maitoa, että vettä, määrät vaihtelevat. Sitten pesulle, siis pestään naama, leuanalus, kädet ja alakerta (korvantaukset putsaan yleensä kosteilla vanulapuilla). Varsinkin leuanaluksen pesu naurattaa poikaa aina hurjasti. Sitten rasvataan sen verran kuin tarvitsee, ja vaihdetaan vaippa. Pestään hampaat, otetaan D-vitamiini, ja puetaan. Sitten poika saa leikkiä taas matolla, ja minä hyppään välillä hänen seurakseen, ja välillä tietokoneen ääreen kahvikupillista hörppimään. Kymmenen aikaan poitsu saa sen verran maitoa, kuin vielä jaksaa juoda, ja menee ekoille unilleen vaunuihin. Useimmiten vien samalla koiran lenkille. Sen jälkeen äidillä on vapaata aikaa, toisinaan olen touhukkaampi, toisinaan laiskottelen.

Poika herää 13:30-14:00. Hän syö lounaan, jotain "tuhdimpaa" soseruokaa, ja usein jälkkäriksi hedelmäsosetta. Juomaksi taas vettä ja maitoa. Sen jälkeen vaipanvaihto (tai tarvittaessa jo ennen ruokailua), ja sitten vapaata oleskelua... siis leikkimatolla leikkimistä yksin ja yhdessä, lastenlaulujen laulamista, ja sen sellaista. Aina kun juniori muuten näkee koiramme (eli hyvin usein), hän huutaa iloisesti: "Heiiii!" ♥ 

Neljän aikaan poika väsyy, saa taas sen verran maitoa kuin haluaa juoda, ja menee toisille unille. Herää seitsemän aikoihin, minkä jälkeen taas vaihdetaan vaippa ja syödään. Jälleen tuhdimpaa sosetta, ja jälkkäriksi jotain kevyempää. Sitten touhutaan jotain, ja 20-21 välillä käydään iltapuuhissa: pesu, rasvaus (öljyäminen), vaipanvaihto, yökkäri päälle, hampaiden harjaus. Iltapuuhat hoitaa yleensä Mies, hän kun ei saa päivällä olla pojan kanssa. (Viikonloppuisin meillä on muuten usein ihan pelkästään isin hoitopäiviä.) Iltapuuhat ovat hauskoja, sillä poika on usein ihan hysteerisellä naurutuulella hoitopöydällä! Sitten vanhemmat katselevat yleensä telkkaria, ja poika touhuaa leikkimatolla vieressä. Kun alkaa väsyä, saa iltavellin, ja sen jälkeen viedään sänkyyn. Kysyin neuvolassa, että olisiko pakko harjata hampaat vasta vellin jälkeen, kun tämä meidän järjestys tuntuisi toimivan niin hyvin, ja sanottiin, että järkeä saa käyttää. Jossain vaiheessa sitten vaihdamme hampaidenpesun vellin jälkeen tapahtuvaksi. (Kuulemma imetys olisi eri, äidinmaito olisi haitallisempaa hampaille.)

Poitsu menee siis sänkyyn klo 22 aikoihin, ja nykyisin on nukahtanut melko pian. Olemme jättäneet mobilen soittamaan musiikkia, ja usein ei ensimmäinen setti ehdi loppua, kun poika on jo unessa. Joskus on jouduttu laittamaan vielä toinen setti. Poika nukkuu tuonne aamuun asti yhtä soittoa, tosin joskus on poikkeuksia. Viime yönä liikehti jossain vaiheessa siihen malliin, että kävin laittamassa tutin takaisin suuhun, sitten jatkoi uniaan. Kerrottakoon muuten, että tässä kun tätä kirjoitan, poika järsii vieressäni lattialla keinutuolin jalkaa! Koiralta meillä on tuolin- ja pöydänjalat säästyneet, mutta pojalta eivät...

Poika muuten oppi pärisyttämään suutaan pari päivää sitten (onneksi vasta ruokailun jälkimainigeissa, menu kun sisälsi mustikkasosetta...) ja yöllähän niitä tärkeitä opittuja taitoja käydään läpi. Eilen aamulla heräsin kuudelta, ja poika alkoi liikehtiä. Sitten hetken hiljaisuus, jonka jälkeen pimeydessä kuului: "Brbrbrbrbrbrbrbrbrbrbrbrbrbrbrb..."! Nauratti.


Kuva täältä.

PS. Seuraavan hoidon suunnittelukäynti on nyt takana. Kovin kauan ei tarvitse odottaa, mutta siitä ehkä enemmän sitten tuonnempana ; )

2 kommenttia:

  1. Ihana lukea teidän päivästä! Otan ainakin mielelläni vastaan tuon vauvan viikko-haasteen, jossa siis kerrot seuraavassa päivityksessä :)
    Ja vastaan toki toiseenkin haasteeseen, siihen vaan voi mennä hetki aikaa, on nimittäin tekeminen minulle, että saan jokapäivä viikon ajan itseni blogini eteen:) Mutta yritetään!
    Ihanaa, kun olette jo uudella kierroksella,toivottavasti nopeesti saadaan niitä hyviä uutisia <3 Kovasti minäkin haaveilen, vaikka meidän arki ei mitään helpointa olekkaan...

    VastaaPoista
  2. Kiva, jos otat haasteen/haasteet vastaan, ja pitikin sulle sanoa, että tietysti vain siinä tapauksessa, että aika sallii, ja että tietokoneongelmat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa ;)

    Ja haaveilla kyllä kannattaa aina, eikös vaan <3

    VastaaPoista